OLT:n (Optical Line Terminal) jakosuhteen laskenta ja optimointi ovat keskeisiä prosesseja passiivisissa optisissa verkoissa (PON), jotka määrittävät, kuinka monta ONU:ta (Optical Network Units) voidaan liittää yhteen OLT-porttiin optisten jakajien kautta, tasapainottamalla verkon kapasiteettia, signaalin laatua ja käyttöönottoon liittyviä kustannuksia. Jakosuhde (esim. 1:8, 1:16, 1:32, 1:64) kuvaa niiden ONU:iden lukumäärää, jotka jakavat yhden OLT-portin optisen tehon ja kaistanleveyden, jolloin suuremmat suhteet mahdollistavat enemmän tilaajia, mutta voivat heikentää signaalin voimakkuutta ja lisätä viivettä. Optimaalisen jakosuhteen laskeminen aloitetaan tarkastelemalla optista tehobudjettia, joka on suurin sallittu häviö OLT:n ja ONU:iden välillä. Tähän budjettiin sisältyvät OLT:n lähetysteho, ONU-vastaanottimien herkkyys sekä häviöt jakajista, kuitukaapeleista, liitännäistä ja liitoksista. Esimerkiksi 1:32-jakaja aiheuttaa noin 15,5 dB:n häviön, kun taas 1:64-jakaja tuottaa 18,5 dB:n häviön. Insinöörien on varmistettava, ettei kokonaishäviö (jakajahäviö + kuituhäviö + liitäntä/liitosyhteiden häviö) ylitä tehobudjettia, joka on tyypillisesti 28–32 dB GPON-järjestelmissä ja korkeampi XGS PON -järjestelmissä (jopa 35 dB). Kaistanleveysvaatimukset ovat toinen keskeinen tekijä. Jokainen ONU jakaa OLT-portin kokonaiskaistanleveyden (esim. 2,5 Gbps laskusuunnassa GPON:ssa), joten korkeammat jakosuhteet vähentävät tilaajakohtaista kaistanleveyttä. Asukasalueilla, joilla käyttö on kohtalaisenlaatuista (verkkoselailu, striimaus), 1:32-suhteella voidaan saavuttaa riittävä nopeus (~78 Mbps per ONU). Tiheissä kaupunkialueilla, joilla kaistanleveysvaatimukset ovat korkeat (4K-video, pelit), 1:16-suhteella varmistetaan enemmän kaistanleveyttä (~156 Mbps per ONU), vaikka tämä lisääkään laitekustannuksia OLT-porttien ja jakajien määrän kasvaessa. Viive ja QoS-vaatimukset vaikuttavat myös jakosuhteeseen. Palvelut kuten puhetila ja videoneuvottelut vaativat matalaa viivettä, joka voi heiketä korkeammissa jakosuhteissa kaistanleveyden kilpailun vuoksi. OLT-järjestelmissä käytettävä dynaaminen kaistanleveysjako (DBA) auttaa tässä priorisoimalla tärkeää liikennettä, mutta sillä on rajansa – optimointi voi sisältää matalampien jakosuhteiden (1:8) käyttöä alueilla, joilla on runsaasti reaaliaikaista liikennettä. Käyttöönottoon liittyvät kustannukset